FI108507B - Menetelmõ ja jõrjestely yhteyksien hallitsemiseksi - Google Patents

Description

' 08507

Menetelmä ja järjestely yhteyksien hallitsemiseksi

KEKSINNÖN TEKNINEN ALA

Keksinnön kohteena on menetelmä ja järjestely yhteyksien (kantajien) hallitsemi-5 seksi matkaviestinverkossa tilanteessa, jossa palveluiden kysyntä on suurempi kuin verkon kyky tarjota kyseisiä palveluja.

KEKSINNÖN TAUSTA

Eräiden tässä hakemuksessa yleisesti käytettyjen termien selventämiseksi selostetaan seuraavassa eräiden matkaviestinverkkojen rakennetta.

10 Kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiksi on ehdotettu mm. UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) ja FPLMTS/IMT-2000 (Future Public Land Mobile Telecommunications System / International Mobile Telecommunications at 2000 MHz) -järjestelmiä. Näissä suunnitelmissa solut on luokiteltu koon ja ominaisuuksien mukaan piko-, nano-, mikro-ja makrosoluihin ja esimerkki-15 nä palvelutasosta on bittinopeus. Bittinopeus on suurin pikosoluissa ja pienin mak-rosoluissa. Solut voivat sijaita osittain tai kokonaan päällekkäin ja päätteitä voi olla erilaisia niin että kaikki päätteet eivät välttämättä pysty hyödyntämään kaikkia solujen tarjoamia palvelutasoja.

Kuvassa 1 on esitetty eräs versio tulevaisuuden solukkoradiojärjestelmästä, joka ei 20 ole täysin uusi verrattuna tunnettuun GSM-järjestelmään vaan joka sisältää sekä • tunnettuja osia että täysin uusia osia. Nykyisissä solukkoradiojärjestelmissä pullon kaulana, joka estää kehittyneempien palvelujen tarjoamisen päätelaitteille, on tukiasemista ja tukiasemaohjaimista koostuva radiopääsyverkko RAN. Solukkoradiojär-jestelmän ydinverkko käsittää matkaviestinkeskuksia (MSC), muita verkkoelement-25 tejä (GSM-järjestelmässä mm. SGSN- ja GGSN-solmut eli Serving GPRS Support Node ja Gateway GPRS Support Node, missä lyhenne GPRS tulee sanoista General Packet Radio Service) ja niihin liittyvät siirtojärjestelmät. GSM:stä kehitettyjen GSM+ spesifikaatioiden mukaisesti myös ydinverkko voi tarjota uusia palveluja.

Kuvassa 1 solukkoradiojärjestelmän 930 ydinverkko käsittää ydinverkon CN 931, 30 johon on liitetty kolme rinnakkaista radiopääsyverkkoa. Niistä verkot 932 ja 933 ovat UMTS-radiopääsyverkkoja ja verkko 934 on GSM-radiopääsyverkko. Ylempi UMTS-radiopääsyverkko 932 on esimerkiksi matkaviestinpalveluja taqoavan tele- ! 08507 2 operaattorin omistama kaupallinen radiopääsyverkko, joka palvelee tasapuolisesti kaikkia mainitun teleoperaattorin tilaajia. Alempi UMTS-radiopääsyverkko 933 on esimerkiksi yksityinen ja sen omistaa esimerkiksi yhtiö, jonka tiloissa mainittu radiopääsyverkko toimii. Yksityisen radiopääsyverkon 933 solut ovat tyypillisesti 5 nano- ja/tai pikosoluja, joissa vain mainitun yhtiön työntekijöiden päätelaitteet voivat toimia. Kaikissa kolmessa radiopääsyverkossa voi olla erikokoisia soluja, jotka tarjoavat erilaisia palveluja. Lisäksi kaikkien kolmen radiopääsyverkon 932, 933 ja 934 solut voivat sijaita joko kokonaan tai osittain päällekkäin. Tietyllä hetkellä käytettävä bittinopeus riippuu mm. radiotien olosuhteista, käytettävien palvelujen omi-10 naisuuksista, solukkojärjestelmän alueellisesta kokonaiskapasiteetista sekä muiden käyttäjien kapasiteettitarpeista. Edellä kuvattuja uuden tyyppisiä radiopääsyverkkoja nimitetään geneerisiksi radiopääsyverkoiksi (GRAN). Tällainen verkko voi toimia yhdessä eri tyyppisten kiinteiden ydinverkkojen CN ja erityisesti GSM-järjestelmän GPRS-verkon kanssa. Geneerinen radiopääsyverkko (GRAN) voidaan määritellä 15 joukoksi tukiasemia (BS) ja radioverkko-ohjaimia (RNC), jotka pystyvät kommunikoimaan keskenään merkinantosanomien välityksellä. Geneerisiä radiopääsyverkkoa kutsutaan jäljempänä lyhyesti radioverkoksi GRAN.

Kuvassa 1 esitetty päätelaite 935 on edullisesti ns. kaksitaajuuspäätelaite, joka voi toimia joko toisen sukupolven GSM-päätelaitteena tai kolmannen sukupolven 20 UMTS-päätelaitteena riippuen siitä, millaisia palveluja kulloinkin on tarjolla ja mitkä ovat käyttäjän viestintätarpeet. Se voi olla myös monitaajuuspäätelaite, joka voi toimia tarpeen ja palvelujen saatavuuden mukaan useiden eri tietoliikennejärjestelmien päätelaitteena. Käyttäjän käytettävissä olevat radiopääsyverkot ja palvelut on . määritetty päätelaitteeseen liitetyssä SIM-moduulissa 936.

• < • 25 UMTS-järjestelmässä SIM-moduulista käytetään lyhennettä USIM (UMTS SIM). Yhdellä matkaviestinlaitteella (ME; Mobile Equipment), kuten solukkopuhelimella, voi olla useita päätelaitteeseen liitettyjä USIM-moduleja. Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi siten, että käyttäjällä on ensimmäiseen USIM-moduuliin liittyvä puhelinnumero yksityispuheluita varten ja toiseen USIM-moduuliin liittyvä numero työ-“ 30 puheluita varten. Käyttäjä voi siten vastaanottaa puheluja kaikkiin ko. numeroihin yhdellä ja samalla matkaviestimellä, joka sisältää kyseiset USIM-moduulit, ja estää valintansa mukaan puhelut näihin numeroihin. Käyttäjä voi esimerkiksi estää puhelut työnumeroon viikonloppuisin ja sallia puhelut vain yksityisnumeroon. USIM-moduulit voivat olla erillisiä sirukortteja, jolloin matkaviestimessä vaaditaan use-. . 35 ampi kuin yksi USIM-liitin moduulien liittämiseksi, tai yhdellä sirukortilla voi olla *· useampi kuin yksi looginen USIM.

-08507 3

Matkaviestinjärjestelmissä yhtä yksittäistä matkaviestinverkon kautta syntyvää puhe- tai datayhteyttä kutsutaan yhteydeksi. Yhteyteen liittyy yleensä joukko parametrejä, jotka määrittävät päätelaitteen ja verkkoelementin, kuten tukiaseman tai solukkoverkon ja jonkin toisen tietoliikenneverkon välisen välitysosan (IWU), välistä tie- .1 5 donsiirtoa. Yhteyteen liittyvät parametrit ovat tyypillisesti esimerkiksi tiedonsiirtonopeus, sallitut viiveet, sallittu bittivirhesuhde (BER), sekä näiden parametrien vähimmäis- ja enimmäisarvot. Lisäksi yhteys voi olla esimerkiksi pakettivälitteinen yhteys tai piirikytkentäinen yhteys ja tukea esimerkiksi läpinäkyvää tai läpinäkymätöntä tiedonsiirtoa. Voidaan ajatella, että yhteys on tiettyjen parametrien mukainen 10 siirtotie, joka yhdistää tietyn päätelaitteen ja tietyn verkkoelementin informaation siirtämiseksi. Yksi yhteys yhdistää aina yhden päätelaitteen yhteen verkkoelementtiin. Yhteys voi kuitenkin kulkea usean verkkoelementin kautta. Joissakin matka-viestinjäijestelmissä yhdellä matkaviestinlaitteella (ME) voi olla vain yksi yhteys kerrallaan, kun taas joissakin toisissa järjestelmissä yhdellä laitteella voi olla useita 15 samanaikaisia yhteyksiä.

Yksi matkaviestinjäijestelmien tunnettu ongelma on, kuinka toimia tilanteessa, jossa palvelujen kysyntä jollakin matkaviestinjärjestelmän alueella ylittää matkaviestinjärjestelmän kyvyn tarjota kyseisiä palveluja. Tämä ongelma on erityisen vakava kehitteillä olevassa UMTS-järjestelmässä sekä muissa järjestelmissä, joissa matkaviesti-20 mellä (ME) voi olla useita samanaikaisia yhteyksiä. Tarvitaan menetelmä sen päättämiseksi, mitkä senhetkisistä yhteyksistä katkaistaan tai mitkä uudet yhteydet sallitaan ylikuormitustilanteessa.

Esimerkki tyypillisestä ylikuormitustilanteesta on yhteyden solunvaihto raskaasti - kuormitettuun soluun. Eräs perinteinen toimintatapa tällaisessa tilanteessa on yksin- 25 kertaisesti kieltää solunvaihto, jolloin yhteys saattaa katketa. Tilanne on monimutkaisempi, jos matkaviestimellä on useita yhteyksiä ja uudella solulla on kapasiteettia palvella vain osaa kyseisistä yhteyksistä. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan menetelmä sen päättämiseksi, mitä yhteyksiä palvellaan ja mitä ei.

Eräs toinen esimerkki ongelmatilanteesta on tilanne, jossa solun kapasiteetti on jo 30 täydessä käytössä ja matkaviestin pyytää esimerkiksi suurempaa tiedonsiirtonopeutta tai uutta yhteysryhmää.

KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS

. Keksinnön tavoitteena on korjata solun ylikuormitustilanteisiin liittyviä ongelmia.

Lisäksi keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä sellaisten yhteyksien valitse- (08507 4 miseksi, joilta evätään palvelu ylikuormitustilanteessa. Keksinnön tavoitteena on myös toteuttaa menetelmä yhteyksien priorisoimiseksi.

»

Keksinnön tavoitteet saavutetaan määrittelemällä monitasoinen yhteyksien prio-risointimenetelmä, joka mahdollistaa resurssien joustavan jakamisen yhteyksille, 5 joilla on hyvin erilaisia parametrejä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle yhteyksien hallitsemiseksi matkaviestinjäijes-telmässä on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 1.

Keksinnön mukaiselle matkaviestinjärjestelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 14.

10 Keksinnön mukaiselle matkaviestinjäijestelmän radioverkko-ohjaimelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksessa 17.

Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetään eräitä muita keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Keksinnön avulla vähennetään ongelmia tilanteissa, joissa radiopääsyverkko ei pys-15 ty taijoamaan palvelua kaikille olemassa oleville tai pyydetyille yhteyksille. Keksinnön mukaisesti kuhunkin yhteyteen liittyy joukko prioriteettiarvoja. Edullisimmin prioriteettiarvot käsittävät absoluuttisen prioriteettiarvon, joka on sama kaikille tiettyyn USIM-moduuliin liittyville yhteyksille, sekä suhteellisen prioriteettiarvon, joka määrää tiettyyn USIM-moduuliin liittyvien yhteyksien keskinäisen 20 prioriteettijärjestyksen. Verkko päättää näiden prioriteettiarvojen perusteella, mikä ·. yhteys lopetetaan, kun resursseja ei ole riittävästi.

PIIRROSTEN LYHYT KUVAUS

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 25 kuva 1 esittää tekniikan tason mukaisen matkaviestinverkon yleistä rakennetta, kuva 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista esimerkkiä palveltavien yhteyksien valinnasta, kuva 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista esimerkkiä merkinannosta, ja i 5 ! 0 8 507 ' kuva 4 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta tietoliikennejärjestelmästä ja radioverkko-ohjaimesta.

Kuvissa on käytetty toisiaan vastaavista osista samoja viitemerkintöjä.

<

YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

5 Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti käytetään kaksitasoista prio-risointijäijestelmää. Kullekin tilaajatunnukselle annetaan absoluuttinen prioriteet-tiarvo ja kullekin yhteydelle suhteellinen prioriteettiarvo. Tällainen kahta prioriteet-titietoa hyödyntävä kaksitasoinen priorisointijäijestelmä mahdollistaa yhtäältä tietyn tilaajatunnuksen kaikkien yhteyksien käsittelyn yhtenä kokonaisuutena tilaajakoh-10 taisesti ja toisaalta kaikkien tilaajatunnusten kaikkien yhteyksien käsittelyn yhteys-kohtaisesti.

Tietyn tilaajatunnuksen kaikkien yhteyksien käsittely yhtenä kokonaisuutena voidaan toteuttaa käyttämällä vain toista prioriteettiarvoista palvelupäätösten pohjana. Edullisimmin päätösten pohjana käytetään tilaajatunnukseen liittyvää absoluuttista 15 prioriteettia. Tilaajatunnuksen kaikkien yhteyksien käsittely yhtenä kokonaisuutena on käytännöllistä esimerkiksi solunvaihtotilanteissa, joissa verkko päättää, salliiko se solunvaihdon vai ei.

Joissakin tilanteissa on edullista priorisoida siirtokapasiteetin käyttö yhteyskohtai-sesti. Sellaisissa tapauksissa ensin hylättävien yhteyksien valintaan voidaan käyttää 20 sekä absoluuttista että suhteellista prioriteettia. Edullisesti ensimmäiseksi hylätään ne yhteydet, joilla on alin suhteellinen prioriteetti niiden tilaajatunnusten joukossa, t ( • joilla on alin absoluuttinen prioriteetti. Tällainen lähestymistapa on edullinen esimerkiksi silloin kun ilmarajapinta on ruuhkautunut.

Edellä mainittu tilaajatunnus on keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa 25 yksittäisen USIM-moduulin tunnus, kuten seuraavissa esimerkeissä, joissa selostetaan hakemuksen kuvia. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu sellaiseen suoritusmuotoon. Tilaajatunnus voi myös käsittää useita USIM-moduleja. Tilaajatunnus voi myös esimerkiksi viitata yksittäiseen matkaviestimeen ME, joka sisältää useita USIM-moduleja, jolloin tilaajatunnus käsittää useita USIM-tunnuksia.

30 Kunkin USIM-moduulin absoluuttisen prioriteetin arvo voidaan edullisesti tallentaa USIM-moduuliin. Absoluuttinen prioriteetti voi olla erilainen eri USIM-moduleille, f » myös sellaisissa tapauksissa joissa yksi matkaviestin sisältää useampia kuin yhden USIM-moduulin. Verkko-operaattori voi myös määrätä USIM-moduulin hinnan 6 108507 USIM-moduulin absoluuttisen prioriteetin perusteella. Absoluuttinen prioriteetti on edullisimmin sama kaikille samaan USIM-moduuliin liittyville yhteyksille. Suhteellista prioriteettia voidaan edullisesti käyttää saman USIM-moduulin eri yhteyksien keskinäiseksi priorisoimiseksi. Tämä kunkin yhteyden suhteellinen prioriteettiarvo 5 voidaan edullisesti määrätä automaattisesti esimerkiksi yhteyden muodostuksen aikana kyseisen USIM-moduulin puhelunohjausyksikössä.

Kuva 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista palveltavien yhteyksien valintaa. Kuvassa on nähtävissä kolme matkaviestintä ME1, ME2, ME3, joilla on jo yhteys tukiasemaan. Tässä esimerkissä on oletettu, että tukiasema pystyy 10 palvelemaan kahdeksaa yhteyttä. Kuvan 2 mukaisesti ensimmäisellä matkaviestimellä ME1 on kaksi USIM-moduulia USIM11, USIM12, toisella matkaviestimellä ME2 on yksi USIM-moduuli USIM21 ja kolmannella matkaviestimellä ME3 on yksi USIM-moduuli USIM31. Alkutilanteessa kuvan vasemmassa puoliskossa ensimmäisellä matkaviestimellä ME1 on neljä yhteyttä, joista kolme liittyy ensimmäiseen 15 USIM-moduuliin USIM11 ja yksi toiseen USIM-moduuliin USIM12. Toisella matkaviestimellä ME2 on vain yksi yhteys ja kolmannella matkaviestimellä ME3 kaksi yhteyttä. Yhteyksillä on kaksi prioriteettitasoa, joista korkeampi prioriteettitaso eli absoluuttinen prioriteetti A3, A5 liittyy USIM-moduuliin, ja alempi prioriteettitaso eli suhteellinen prioriteetti Rl, R2, R3 liittyy kuhunkin yksittäiseen yhteyteen. Ku-20 ten kuvasta 2 nähdään, USIMll-moduuliin liittyvillä kolmella yhteydellä on alin absoluuttinen prioriteettiarvo A5, kun muilla yhteyksillä on keskimmäinen prioriteettiarvo A3. Kuvan 2 esimerkissä on oletettu, että absoluuttiset prioriteettiarvot ovat väliltä AI... A5, jälkimmäisen ollessa alin prioriteetti.

: Keksintö ei millään tavalla rajoita prioriteettiarvoja. Arvoja voi olla enemmän tai 25 vähemmän kuin viisi, ja arvojen järjestys voi olla erilainen kuin edellisessä esimerkissä.

Tässä alkutilanteessa neljäs matkaviestin ME4 kytketään päälle ja matkaviestimen ME4 käyttäjä haluaa käynnistää kaksi yhteyttä esimerkiksi videopuhelua varten. Näin ollen ME4 lähettää verkolle pyynnön kahden yhteyden muodostamisesta. ME4 30 voisi myös olla matkaviestin, joka siirtyy jostakin toisesta solusta kohti matkaviestimiä ME1, ME2 ja ME3 palvelevaa solua ja pyytää solunvaihtoa.

Matkaviestimen ME4 USIM-moduulilla on absoluuttinen prioriteetti A3. Saadessaan solunvaihtopyynnön verkko tutkii tukiaseman yhteystilanteen ja havaitsee, että :kapasiteettia on vain yhdelle lisäyhteydelle. Koska pyyntö koski kahta yhteyttä, yh-35 deltä yhteydeltä on evättävä palvelu, joko toiselta pyydetyistä yhteyksistä tai yhdel- i 7 108507 tä jo palveltavista yhteyksistä. Tässä tapauksessa tukiasemalla on kolme sellaista yhteyttä, joilla on alempi absoluuttinen prioriteetti kuin pyydetyillä yhteyksillä, ni- mittäin matkaviestimen ME1 ensimmäiseen USIM-moduuliin USIM11 liittyvät kolme yhteyttä. Niinpä verkko päättää evätä palvelun siltä USIMll-moduulin yh-5 teydeltä BEARER111, BEARER112, BEARER113, jolla on näiden kolmen joukosta alin suhteellinen prioriteetti, ja siten jäljestää vapaata kapasiteettia pyydetyille matkaviestimen ME4 kahdelle uudelle yhteydelle. Tukiaseman yhteystilanne muuttuu näin vastaamaan kuvan 2 oikeassa reunassa esitettyä tilannetta.

Keksinnön eri suoritusmuodoissa yhteyksien valinta voi tapahtua eri tavalla kuin 10 kuvan 2 esimerkissä. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa, jossa tilaaja-tunnuksen, kuten USIM-moduulin, kaikkia yhteyksiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena, palvelua ei evätä vain yhdeltä matkaviestimen ME1 ensimmäisen USIM-moduulin USIM11 yhteydeltä, kuten kuvassa 2, vaan kaikilta kyseisen moduulin yhteyksiltä, koska niillä on alin absoluuttinen prioriteetti kaikkien olemassa olevien 15 ja pyydettyjen yhteyksien keskuudessa.

Edullisesti kuhunkin USIM-moduuliin liittyy oletusarvoinen absoluuttinen prioriteetti, joka annetaan jokaiselle uudelle yhteydelle. Keksinnön eräissä muissa edullisissa suoritusmuodoissa käyttäjä voi muuttaa yhteyksiensä prioriteettiasetuksia varmistaakseen, että saa haluamaansa palvelua verkolta. Luonnollisesti verkko-20 operaattori voi muuttaa yhteysajan tai siirretyn datamäärän perusteella perittyä veloitusta käyttäjän muuttaessa prioriteettiasetuksia. Edullisesti käyttäjä voi muuttaa USIM-moduuli(e)nsa absoluuttista prioriteettia sekä minkä tahansa jo muodostetun yhteyden suhteellista prioriteettia. Lisäksi käyttäjä voi muuttaa oletusprioriteettia tai 9 ·* seuraavalle pyydetylle yhteydelle annettavaa prioriteettia. Muissa edullisissa suori-25 tusmuodoissa käyttäjä voi muuttaa jo muodostettujen yhteyksien prioriteettia yhteyden aikana. Jo muodostetun yhteyden prioriteetin muuttaminen on edullista esimerkiksi silloin kun käyttäjä on lataamassa isoa tiedostoa päätelaitteelleen ja haluaa nopeuttaa lataamista nostamalla yhteyden prioriteettia väliaikaisesti.

Toisaalta verkko voi monista eri syistä aloittaa palveltavien yhteyksien valinnan. 30 Esimerkiksi kun ilmarajapinta tukkeutuu ns. kuumissa pisteissä, esim. massatapahtumien aikana, kun samassa paikassa on yhdellä kertaa läsnä suuri joukko ihmisiä, verkko voi nostaa vaadittavaa prioriteettia selviytyäkseen ylikuormituksesta. Toinen esimerkki on tukiaseman kapasiteetin lasku esim. lähettimen vian johdosta.

;' : Verkko voi ylikuormitustilanteessa taijota käyttäjälle mahdollisuuden nostaa priori- 35 teettia ja hyväksyä kalliimman yhteysmaksun ja siten välttää yhteyksiensä katkea- 8 108507 misen. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa käyttäjä voi asettaa oletusarvot USIM-moduleilleen ja määrätä, voidaanko, ja jos voidaan niin missä rajoissa, käyttäjän yhteyksien prioriteetteja automaattisesti muuttaa ylikuormitustilanteissa.

5 Keksinnön eri suoritusmuodoissa käyttäjä voi muuttaa mitä tahansa prioriteettiar-voa. Käyttäjä voi esimerkiksi nostaa absoluuttisia prioriteetteja parantaakseen kaikkien yhteyksiensä palvelutasoa. Luonnollisesti verkko-operaattori voi muuttaa veloitusta vastaavasti.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa operaattori voi asettaa tietylle solulle tai use-10 ämmälle solulle tai jopa koko verkolle minimiprioriteetin, joka vaaditaan palvelun saamiseksi verkolta.

Keksinnön eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa yhteyspyyntö ei sisällä nimenomaista tietoa prioriteetista. Sen sijaan verkko valitsee prioriteetin yhteyspyynnön sisältämän informaation, esimerkiksi pyydetyn yhteystyypin, perusteella. 15 Jos käyttäjä esimerkiksi pyytää kallista palvelua, verkko valitsee suhteellisen korkean prioriteetin kyseiselle yhteydelle.

Kuten edellä selostettiin, käyttäjä voi edullisesti muuttaa prioriteettia yhteyden aikana. Esimerkiksi multimediayhteyden aikana lisätään tai poistetaan usein erilaisia multimediakomponentteja, joista kukin muodostaa erillisen yhteyden, jolloin puhe-20 lunmuodostuksen aikana annetut prioriteettivalinnat eivät enää vastaa käyttäjän toiveita. Käyttäjä voi siksi haluta muuttaa yhteyksiensä suhteellista prioriteettia. Kuva ... 3 esittää erästä esimerkkiä prioriteetin muuttamiseen liittyvästä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesta sanomanvaihdosta. Yhteyksiä hallitaan ydin-verkon puhelunohjauselimissä (CC). Päätökset siitä, taijotaanko tietylle yhteydelle 25 radiopalvelua, tehdään radiopääsyverkossa RAN. Prioriteettiarvot on tallennettu ra-diopääsyverkkoon RAN. Kuvassa 3 on esitetty matkaviestimen puhelunohjauseli-men ME-CC 10, ydinverkon vastaavan elimen CN-CC 20 ja radiopääsyverkon RAN 30 välistä sanomanvaihtoa. Käyttäjän annettua matkaviestimelle käskyn nostaa yhteyden prioriteettia, puhelunohjauselin ME-CC 10 lähettää puhelunohjauseli-30 melle CN-CC 20 MODIFY_REQUEST -viestin 110. CN-CC käynnistää prioriteetin muutostapahtuman radiopääsyverkossa RAN 30 lähettämällä MODIFY PRIORITY -viestin 120 radiopääsyverkkoon RAN 30. Vastaanotettuaan MODIFY_PRIORITY -komennon radiopääsyverkko muuttaa 130 yhteyden prioriteetin halutuksi. Saatuaan • V prioriteetin muutoksen valmiiksi radiopääsyverkko lähettää 140 kuittauksen t 9 ί 0 8 507 MODIFY PRIORITΥ-ACK puhelunohjauselimelle CN-CC. CN-CC päättää signaloinnin lähettämällä 150 ME-CC:lle kuittausviestin MODIFY_REQUEST_ACK.

Päätelaite voi muokata useita yhteyksiä oleellisesti samanaikaisesti käynnistämällä muokkaustapahtuman peräkkäin kullekin yhteydelle erikseen. Eräässä toisessa edul-5 lisessa suoritusmuodossa MODIFY_REQUEST -viestiin on liitetty parametrinä luettelo yhteystunnuksista.

Kuvassa 4 on esitetty esimerkki keksinnön mukaisesta tietoliikennejärjestelmästä ja radioverkko-ohjaimesta. Radioverkko käsittää radioverkko-ohjaimet RNC1, RNC2 ja RNC3. Radioverkko-ohjain RNCO ohjaa tukiasemia BS1, BS2 ja BS3, radio-10 verkko-ohjain RNC1 ohjaa tukiasemia BS4, BS5 ja BS6, ja radioverkko-ohjain RNC2 ohjaa tukiasemia BS7, BS8 ja BS9. Matkaviestin ME on liitetty radioteitse järjestelmään tukiasemien ja radioverkko-ohjainten välityksellä. Kuvassa 4 tukiasema BS5 on aktiivinen, ts. järjestelmän ja matkaviestimen välinen tiedonsiirto tapahtuu tukiaseman BS5 kautta. Aktiivisia tukiasemia voi myös olla useampia, mikä-15 li käytetään makrodiversiteettiä. Huomattakoon, että kuvassa 4 on esitetty vain murto-osa tavallisesta määrästä radioverkon radioverkko-ohjaimia ja tukiasemia.

Radioverkko-ohjain voi käsittää seuraavat loogiset yksiköt. LLC (Logical Link Control) -yksiköllä ohjataan radioverkko-ohjaimen ja matkaviestinlaitteen välisiä radioyhteyksiä. LLC-yksikön tehtävänä voi olla virheenilmaisu, virheenkorjaus ja 20 uudelleenlähetys virhetilanteissa. Lisäksi LLC voi sisältää tarvittavien puskurien ja kuittausikkunoiden ohjauksen. Makrodiversiteettiohjain MDC suorittaa makro-diversiteettiyhdistelyn piiriin kuuluvat toiminnot mahdollisesti käytetyn makrodi-’ * : versiteettitoteutuksen mukaisesti. Ryhmäohjain SC ohjaa aktiivista tukiasemaryh- mää. Keksinnön mukainen radioverkko-ohjain käsittää myös välineet PM priori-25 teettitietojen liittämiseksi yhteyksiin sekä välineet DM päätösten tekemiseksi priori-teettitietojen pohjalta siitä, tarjotaanko tietylle yhteydelle palveluja. Välineet PM ja DM voidaan toteuttaa radioverkko-ohjaimen muiden loogisten elinten osina tai ne voivat olla erillisiä loogisia elimiä radioverkko-ohjaimessa.

Keksintö ei rajoitu edellisissä esimerkeissä selostettuun kaksitasoisen prioriteettijär-30 jestelmän käyttöön. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa esimerkiksi käytetään kolmitasoista prioriteettijäijestelmää, jossa kullekin yhteydelle määritetään siis kolme prioriteettitietoa. Sellaisessa suoritusmuodossa korkein prioriteetti-taso liittyy matkaviestimeen ME, keskimmäinen prioriteettitaso liittyy matkaviesti-l men kuhunkin USIM-moduuliin ja alin prioriteettitaso liittyy USIM-moduulien yh- 35 teyksiin. Palveltavien yhteyksien valinta voi sellaisessa suoritusmuodossa tapahtua S 08507 10 samaan tapaan kuin kaksitasoisessa järjestelmässä, esimerkiksi aloittamalla hylättävien yhteyksien valinta siitä yhteysryhmästä, jolla on alin arvo kahdella korkeim-maila prioriteettitasolla ja hylkäämällä ensimmäiseksi yhteydet, joilla on alin yhteyskohtainen prioriteetti. Kolmitasoinen prioriteettijäijestelmä on lisäksi edullinen 5 esimerkiksi silloin, kun matkaviestin, jolla on useampia USIM-moduleja, pyrkii suorittamaan solunvaihdon. Sellaisessa tilanteessa on edullista, että matkaviestimen kaikkia yhteyksiä voidaan käsitellä yhtenä ryhmänä verkon päättäessä sallitaanko solunvaihto. Sellaisessa tilanteessa matkaviestimellä on edullisesti prioriteettiarvo, jota verkko käyttää päätöksen teossa.

10 Keksinnön mukaista prioriteettijärjestelmää voidaan käyttää myös muissa kuin verkon ylikuormitustilanteissa. Esimerkiksi sen sijaan, että prioriteetit vaikuttaisivat hylättävien tai palveltavien yhteyksien valintaan, ne voivat myös vaikuttaa palvelutasoon, kuten esimerkiksi yhteyden käytössä olevaan siirtokapasiteettiin. Käyttäjä voi esimerkiksi asettamalla yhteyksiensä prioriteetit riittävän korkeiksi saada pa-15 rempaa ja nopeampaa palvelua kuin toiset käyttäjät, joilla on alempi prioriteetti. Keksinnöllisen prioriteettijärjestelmän avulla käyttäjä voi saada lähes minkä tahansa haluamansa palvelutason ja voi muuttaa palvelutasoa milloin tahansa muuttamalla prioriteettiarvoja. Lisäksi prioriteettijärjestelmän avulla verkko voi madaltaa alhaisen prioriteetin omaavien yhteyksien palvelutasoa ja siten välttää kokonaan yli-20 kuormitustilanteen.

Tietyn toiminnallisen kokonaisuuden, kuten esimerkiksi radioverkko-ohjaimen, nimitys on usein erilainen eri matkaviestinjärjestelmissä. Esimerkiksi GSM-järjestel-mässä radioverkko-ohjainta (RNC) vastaava toiminnallinen kokonaisuus on tukiasemaohjain (BSC). Lisäksi erilaiset komentojen nimitykset, kuten 25 MODIFY REQUEST, on tarkoitettu vain esimerkeiksi, eikä keksintö rajoitu tässä esitettyihin komentojen nimityksiin.

Edellä esitetyn selostuksen perusteella alan ammattimiehelle on selvää, että keksintöä voidaan muunnella monin eri tavoin. Vaikka keksintöä on edellä selostettu yksityiskohtaisesti erään edullisen suoritusmuodon avulla, on selvää, että monet sovel-30 lukset ja muunnelmat ovat mahdollisia keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

• <

Claims (19)

1. Menetelmä yhteyksien hallitsemiseksi matkaviestinjärjestelmässä, jossa - kuhunkin yhteyteen liittyy ainakin kaksi prioriteettitietoa (A1-A5, R1-R3), ja - päätökset siitä, tarjotaanko tietylle yhteydelle palveluja, perustuvat ainakin osittain 5 ainakin yhden mainitun prioriteettitiedon arvoon, tunnettu siitä, että - mainituista ainakin kahdesta prioriteettitiedosta ainakin yhden prioriteettitiedon arvot (A1-A5) ovat samat kaikilla saman tilaajatunnuksen yhteyksillä.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att förbindelsema har ordnats i grapper enligt ätminstone tvä hierarkiska niväer och för varje grapp definieras en * prioritetsdatasats.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteydet on järjestetty ainakin kahden hierarkkisen tason mukaisiin ryhmiin ja kullekin ryhmälle 10 määritetään prioriteettitieto.

3. Förfarande enligt patentkrav 2, kännetecknat av att en av de hierarkiska nivä-5 emä är nivan för en förbindelse och gmppema (R1-R3) pä nämnda niva omfattar en förbindelse.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi hierarkkisista tasoista on yhden yhteyden taso ja ryhmät (R1-R3) mainitulla tasolla käsittävät yhden yhteyden.

4. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att en av de hierarkiska niväema är nivan för abonnentidentifikationen och gruppema (A1-A5) pä nämnda niva omfattar förbindelsema för ifrägavarande abonnentidentifikation. 10 5. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att - ätminstone tvä grapper beslut definieras gällande erbjudandet av tjänster, - i en första grapp användes en första kombination av prioritetsdatasatsema, och - i en andra grapp användes en andra kombination av prioritetsdatasatsema.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että yksi hierarkkisista tasoista on tilaajatunnuksen taso ja ryhmät (A1-A5) mainitulla tasolla käsittävät ko. tilaajatunnuksen yhteydet.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että - määritellään ainakin kaksi ryhmää päätöksiä koskien palvelun tarjoamista, 20. ensimmäisessä ryhmässä käytetään ensimmäistä prioriteettitietojen yhdistelmää, ja - toisessa ryhmässä käytetään toista prioriteettitietojen yhdistelmää. «

6. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att värdet för 15 den första prioritetsdatasatsen lagras i en USIM-modul (USIM1-USIM41).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen prioriteettitiedon arvo tallennetaan USIM-moduuliin (USIM1-USIM41).

7. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att nämnda abonnentidentifikation är identifikationen för en USIM-modul.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, - : että mainittu tilaajatunnus on USIM-moduulin tunnus.

8. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att ätminstone en av prioritetsdatasatsema definieras i förbindelsebildningssteget. , 20 9. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att ätminstone en av prioritetsdatasatsema ändras under förbindelsen.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yksi prioriteettitiedoista määritetään yhteydenmuodostusvaiheessa.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 30 että ainakin yhtä prioriteettitietoa muutetaan yhteyden aikana (130). « c ί08507 12

10. Förfarande enligt patentkrav 8 eller 9, kännetecknat av att mobiltelefonen (ME) beslutar angäende prioritetsdatasatsen.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin (ME) päättää prioriteettitiedosta.

11. Förfarande enligt patentkrav 8 eller 9, kännetecknat av att nätet (CN, RAN) '": 25 beslutar angäende prioritetsdatasatsen (120, 130).

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että verkko (CN, RAN) päättää prioriteettitiedosta (120, 130).

12. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan för att användas i ett telekom-munikationssystem som omfattar ett radioaccessnät (RAN), ett kämnät (CN) och en mobiltelefon (ME), i vilket förfarande - besluten huravida för en viss förbindelse erbjudes radiotjänster fattas i radioac- , ' 30 cessnätet, och - prioritetsdatasatsema lagras i radioaccessnätet, / O 15 108507 kännetecknat av att mobiltelefonen sänder tili det organ i kämnätet som styr förbindelsen en begäran (110) att ändra värdet för prioritetsdatasatsen och kämnätet ber radioaccessnätet att ändra värdet för prioritetsdatasatsen (120). 5 13. Förfarande enligt nägot av patentkraven ovan, kännetecknat av att i det defi- nieras ätminstone minimivärdet som krävs för en prioritetsdatasats, varvid resurser inte allokeras för sädana förbindelser för vilka värdet för prioritetsdatasatsen är mindre än minimivärdet som krävs.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä käytettäväksi ra- diopääsyverkon (RAN), ydinverkon (CN) ja matkaviestinlaitteen (ME) käsittävässä tietoliikennejäijestelinässä, jossa menetelmässä - päätökset siitä, tarjotaanko tietylle yhteydelle radiopalvelua, tehdään radiopääsy-verkossa, ja 10. prioriteettitiedot tallennetaan radiopääsyverkkoon, tunnettu siitä, että matkaviestinlaite lähettää yhteyttä ohjaavalle ydinverkon elimelle pyynnön (110) muuttaa prioriteettitiedon arvoa ja ydinverkko pyytää radiopääsyverkkoa muuttamaan prioriteettitiedon arvoa (120).

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, et tä siinä määritellään ainakin vaadittava vähimmäisarvo prioriteettitiedolle, jolloin resursseja ei osoiteta sellaisille yhteyksille, joiden prioriteettitiedon arvo on pienempi kuin vaadittava vähimmäisarvo.

14. Telekommunikationssystem, i vilket för hantering av förbindelser, 10. tili varje förbindelse har anordnats att anslutas ätminstone tvä prioritetsdatasatser (A1-A5, R1-R3), och - besluten angäende om tjänster erbjuds för en viss förbindelse har anordnats att ba-sera sig ätminstone delvis pä värdet för ätminstone en av nämnda prioritetsdatasatser (A1-A5, R1-R3), 15 kännetecknat av att - av nämnda ätminstone tvä prioritetsdatasatser är värdena (A1-A5) för ätminstone en prioritetsdatasats de samma för samtliga förbindelser med samma abonnentiden-tifikation.

14. Matkaviestinjäijestelmä, jossa yhteyksien hallitsemiseksi 20. kuhunkin yhteyteen on jäljestetty liitettäväksi ainakin kaksi prioriteettitietoa (Al- A5, R1-R3), ja - päätökset siitä, tarjotaanko tietylle yhteydelle palveluja, on järjestetty perustuvaksi ainakin osittain ainakin yhden mainitun prioriteettitiedon arvoon (A1-A5, R1-R3), tunnettu siitä, että 25 -mainituista ainakin kahdesta prioriteettitiedosta ainakin yhden prioriteettitiedon arvot (A1-A5) ovat samat kaikilla saman tilaajatunnuksen yhteyksillä.

15. Telekommunikationssystem enligt patentkrav 14, kännetecknat av att förbin-20 delsema har ordnats i grapper enligt ätminstone tvä hierarkiska niväer och för varje grupp ges en prioritetsdatasats.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen matkaviestinjärjestelmä, tunnettu siitä, että yhteydet on jäljestetty ainakin kahden hierarkkisen tason mukaisiin ryhmiin ja kullekin ryhmälle annetaan prioriteettitieto.

16. Telekommunikationssystem enligt patentkrav 14 eller 15, kännetecknat av att - ätminstone tvä gmpper beslut definieras gällande erbjudandet av tjänster, - i en första gmpp användes en första kombination av prioritetsdatasatsema, och 25. i en andra grupp användes en andra kombination av prioritetsdatasatsema.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen matkaviestinjäijestelmä, tunnettu sii tä, että 13 108507 - määritellään ainakin kaksi ryhmää päätöksiä koskien palvelun tarjoamista, - ensimmäisessä ryhmässä käytetään ensimmäistä prioriteettitietojen yhdistelmää, ja - toisessa ryhmässä käytetään toista prioriteettitietojen yhdistelmää. ‘ 17. Matkaviestinjärjestelmän radioverkko-ohjain (RNCO, RNC1, RNC2), joka kä- 5 sittää yhteyksien hallitsemiseksi - välineet (PM) ainakin kahden prioriteettitiedon liittämiseksi kuhunkin yhteyteen, ja - välineet (DM) päätöksen tekemiseksi ainakin osittain ainakin yhden mainitun prioriteettitiedon arvon perusteella siitä, tarjotaanko tietylle yhteydelle palveluja, 10 tunnettu siitä, että - se käsittää välineet (PM) mainituista ainakin kahdesta prioriteettitiedosta ainakin yhden prioriteettitiedon arvon asettamiseksi samaksi kaikilla saman tilaajatunnuk-sen yhteyksillä.

17. Radionätsstyrare (RNC0, RNC1, RNC2) vid ett telekommunikationssystem, ; vilken omfattar för hantering av förbindelser - organ (PM) för anslutning av ätminstone tvä prioritetsdatasatser tili varje förbindelse, och 30. organ (DM) för fattande av beslut angäende om tjänster erbjuds för en viss förbin delse baserat ätminstone delvis pä värdet för ätminstone en av nämnda prioritetsdatasatser, „ , kännetecknad av att « ' O 8 5 ϋ 7 16 - den omfattar organ (PM) för att av nämnda atminstone tvä prioritetsdatasatser stäl-la in värdet för atminstone en prioritetsdatasats tili detsamma för samtliga förbindel- ser med samma abonnentidentifikation. '

18. Radionätsstyrare enligt patentkrav 17, kännetecknad av att den omfattar or-5 gan för ordnandet av förbindelser i grupper enligt atminstone tvä hierarkiska niväer och för bestämmande av en prioritetsdatasats för varje grupp.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se 15 käsittää välineet yhteyksien järjestämiseksi ainakin kahden hierarkkisen tason mukaisiin ryhmiin ja prioriteettitiedon määräämiseksi kullekin ryhmälle.

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen radioverkko-ohjain, tunnettu siitä, että se käsittää - välineet ainakin kahden päätösryhmän määrittelemiseksi koskien palvelun tarjoa-20 mistä, - välineet ensimmäisen prioriteettitietojen yhdistelmän käyttämiseksi ensimmäisessä ryhmässä, ja . - välineet toisen prioriteettitietojen yhdistelmän käyttämiseksi toisessa ryhmässä. 25 1. Förfarande för att hantera förbindelser i ett telekommunikationssystem, i vilket - tili varje förbindelse hör ätminstone tvä prioritetsdatasatser (A1-A5, R1-R3), och . - besluten angäende om tjänster erbjuds för en viss förbindelse baserar sig ätminsto- ne delvis pä värdet för ätminstone en av nämnda prioritetsdatasatser, kännetecknat av att 30. av nämnda ätminstone tvä prioritetsdatasatser är värdena för ätminstone en priori- tetsdatasats (A1-A5) de samma för samtliga förbindelser med samma abonnentiden-tifikation. • « < » 108507 14

19. Radionätsstyrare enligt patentkrav 17 eller 18, kännetecknad av att den omfattar - organ för definiering av atminstone tvä beslutsgrapper gällande erbjudandet av 10 tjänster, - organ för användning av en första kombination av prioritetsdatasatsema i en första grupp, och - organ för användning av en andra kombination av prioritetsdatasatsema i en andra grupp. ♦ · * · * . I